Päikkäripeitto

 Omituinen addiktioni mummoneliöiden virkkaukseen jatkuu. 

Uusi peitto on valmistunut! 

Ensimmäisessa kuvassa näkyy kuvausassistenttina toimineen veljenpojan jalat. Miksi? Veljenpoika on pitämässä peittoa paikoillaan! Miksi? 

Kaikki kuvat näytti tältä. Poikkeuksetta. Aurinko oli laskemassa ja oli kiire ottaa kuvat. Luonnollisesti sillä hetkellä alkoi tuulla. 

peitto on kaksinkerroin tuossa telineella, kokoa peitolla on siis aika reilusti.  

Lankoina tälläkin kertaa jämälankoja, nyt kelpasi mitkä tahansa värit ja langanpaksuudet. 

Pitää joskus myöhemmin ottaa vielä joku yleispätevä kuva mistä voi paremmin hahmottaa peiton koon ja nähdä erilaisia tilkkuja. Jokainen tilkku on erilainen ja suurimman osan kohdalla muistan mistä mikäkin lanka on tullut. Tädin vintiltä, jämälanka joululahjasukista, jämälanka ekasta neulomastani piposta. 

Lehtien karsintaa

Päätin karsia vähän neulelehtien varastoa. Oikealla säilytettävät, vasemmalla hävitettävät. Oon aika varma että näitä lehtiä ilmestyy vielä jostain pussista tai hyllynnurkasta vielä enemmänkin.

Säilytykseen jäi yllättävän monta lehteä! Karsimiseen oli syynä se että tila loppuu romuhamstereilta kesken ja en IKINÄ neulo noista lehdistä mitään. Paitsi jos sittenkin tekisi jäljelle jääneistä jotain...

Samaa hommaa pitäisi jatkaa sisustuslehtien kanssa. Tahtoisin niin säilyttää ne kaikki ihanuudet! Huiman kiva projekti on kuitenkin ollut leikellä ihastuttavia kuvia sisustuslehdistä ja liimata ne pahveille ja papereille kansioon säilytettäväksi. 

Peittoja ja huivi

Moi! Hähää, luulittepas että olen kadonnut. En ole. Kesäisin tulee neulottua hyvin vähän, mutta jotain pientä ja isoakin on valmistunut. Oranssisävyinen peitto on valmistunut jo aiemmin, ei ole vaan tullut kuvattua.

Molemmat peitot on virkattu jämälangoista. Yksi kerros on voitu virkata ohuenohuella puuvillalla ja seuraava valtavan paksulla villalangalla. Kaikki sovussa keskenään. Lempipeitto.

Sinisävyinen on edeltäjäänsä huomattavasti...reikäisempi? Ilmavampi? Venyvämpi? Jämälangoista myös syntynyt, samalla periaatteella kuin edellinenkin. Molemmat peitot on aika isoja, sanotaan arviolta että puolet parisängystä peittyy leveyssuuntaan. Peittoja käytetään sohvalla köllimiseen.

Uusimpana tuotoksena on keltainen kolmiohuivi. Ilman ohjetta, niskasta aloitettuna. Lähinnä ainaoikeaa, muutamia kohtia sileällä neuleella ja vähän langankiertojakin. Reunus virkattu. Lankana itsevärjätty huivilanka minkä speksejä en muista millään. Seacellia? Veikkaisin. Yksi kerä hommattu testivärjäykseen joskus aikoinaan. Huivin ajattelin vielä kastella ja venytellä ja vanutella, katsoa mitä sitten tapahtuisi.