Syksy innoitti pitämään teekestit kaverin kanssa. Muisteltiin vanhoja ja mietittiin miten äkkiä ollaan mummouduttu.
Keinutuolia ei löydy kummaltakaan, mutta kissoja ja lankaa sitäkin enemmän. Olen tosiaan aloittanut käsityöharrastuksen joskus...puolitoista vuotta sitten ehkäpä.
Kaverin houkuttelin puikkojen ääreen vähän sen jälkeen.
Siirtymä on aika valtava, muutamia vuosi sitten asuin samaisen kaverin nurkissa, saatuani häädön omasta asunnosta. Pienessä yksiössä asui kolme kissaa, ja kolme tyttöä.
Juhliminen oli ainoa asia mitä tuli tehtyä. Hauskaa oli, mutta vähän turhan villiä välillä.
Nyt istuttiin lattialla katsellen tuhkimotarinaa, juotiin teetä, neulottiin pipoja ja leikittiin ystävän tyttären kanssa. Ei tätä elämäntapaa vaihtaisi enää siihen vanhaan, mutta mitään ei kaduta!
Opetin kaveria tekemään langankiertoja ja todettiin mun pipon olevan liian suuri, jopa mun hiuksille.
Neulova ystävä, mulle harvinaista, mutta herkkua silti :)
Eilen järjestelin helmikokoelmani, tarkoituksena tehdä vähän korviksia 16 vuotta täyttävälle serkulle. Voi mikä kaaos! Osa helmistä on vaan kuvassa. Kaikki helmet oli lasipurkeissa, ja kun niistä tarvitsi yhtä piti levittää koko purkki pöydälle.
Tätä vähän aikaa katseltuaan, mieheke osti näitä curverin työkalubokseja. Vai mitä ihmeen ruuveja noihin yleensä laitetaankaan. Nerokasta! Nyt on kaikki nätisti paikoillaan. (Toistaiseksi, järjestelmällisyys ei ole sana millä mua kuvailtaisiin.)
Vimma luonnollisesti omi yhden jäljelle jääneen lasipurkin itselleen...
Samoin kuin keskeneräisen torkkupeiton. BB-peittona muuten nykyään tunnettu tuo, yritän vähän virkkailla sitä aina kun katson Big Brotheria.
(Peiton koko tällä hetkellä 108cm x 116cm, tarkoituksena tulla noin kaksimetriseksi. Lankana 7 veljestä, ihan taloudellisista syistä.)
Harjoittelin myös uuden painovehkeen käyttämistä. Koepalana toimi vanha lakanan riekale. Kokeilin vähän eri tapoja, parhaaksi havaitut työvälineet oli vaahtomuovipalanen ja kaakeli. Kaakeliin kaadoin kangasväriä ja tuputtelin leimasimeen vaahtomuovilla.
Tekniikassa oli vähän hiomisen varaa, piti harjoitella miten saan siistin kuvion, ilman värikökköjä. Vähän alkeellinen ja huonosti sommiteltu lopputulos.
Kuvaa painojäljestä...
Jotkut painokuviot tuppasi vähän leviämään. Varsinkin alussa kun vasta kehittelin sitä järkevintä tapaa tehdä tuo painatus.
Hirveän näköisiä nuo kuvat kun en ole vaivautunut taustaa siivoamaan :D
Keinutuolia ei löydy kummaltakaan, mutta kissoja ja lankaa sitäkin enemmän. Olen tosiaan aloittanut käsityöharrastuksen joskus...puolitoista vuotta sitten ehkäpä.
Kaverin houkuttelin puikkojen ääreen vähän sen jälkeen.
Siirtymä on aika valtava, muutamia vuosi sitten asuin samaisen kaverin nurkissa, saatuani häädön omasta asunnosta. Pienessä yksiössä asui kolme kissaa, ja kolme tyttöä.
Juhliminen oli ainoa asia mitä tuli tehtyä. Hauskaa oli, mutta vähän turhan villiä välillä.
Nyt istuttiin lattialla katsellen tuhkimotarinaa, juotiin teetä, neulottiin pipoja ja leikittiin ystävän tyttären kanssa. Ei tätä elämäntapaa vaihtaisi enää siihen vanhaan, mutta mitään ei kaduta!
Opetin kaveria tekemään langankiertoja ja todettiin mun pipon olevan liian suuri, jopa mun hiuksille.
Neulova ystävä, mulle harvinaista, mutta herkkua silti :)
Eilen järjestelin helmikokoelmani, tarkoituksena tehdä vähän korviksia 16 vuotta täyttävälle serkulle. Voi mikä kaaos! Osa helmistä on vaan kuvassa. Kaikki helmet oli lasipurkeissa, ja kun niistä tarvitsi yhtä piti levittää koko purkki pöydälle.
Tätä vähän aikaa katseltuaan, mieheke osti näitä curverin työkalubokseja. Vai mitä ihmeen ruuveja noihin yleensä laitetaankaan. Nerokasta! Nyt on kaikki nätisti paikoillaan. (Toistaiseksi, järjestelmällisyys ei ole sana millä mua kuvailtaisiin.)
Vimma luonnollisesti omi yhden jäljelle jääneen lasipurkin itselleen...
Samoin kuin keskeneräisen torkkupeiton. BB-peittona muuten nykyään tunnettu tuo, yritän vähän virkkailla sitä aina kun katson Big Brotheria.
(Peiton koko tällä hetkellä 108cm x 116cm, tarkoituksena tulla noin kaksimetriseksi. Lankana 7 veljestä, ihan taloudellisista syistä.)
Harjoittelin myös uuden painovehkeen käyttämistä. Koepalana toimi vanha lakanan riekale. Kokeilin vähän eri tapoja, parhaaksi havaitut työvälineet oli vaahtomuovipalanen ja kaakeli. Kaakeliin kaadoin kangasväriä ja tuputtelin leimasimeen vaahtomuovilla.
Tekniikassa oli vähän hiomisen varaa, piti harjoitella miten saan siistin kuvion, ilman värikökköjä. Vähän alkeellinen ja huonosti sommiteltu lopputulos.
Kuvaa painojäljestä...
Jotkut painokuviot tuppasi vähän leviämään. Varsinkin alussa kun vasta kehittelin sitä järkevintä tapaa tehdä tuo painatus.
Hirveän näköisiä nuo kuvat kun en ole vaivautunut taustaa siivoamaan :D
Kaunis kuvio tuossa painovehkeessäsi... ja kisuli on - kuten aina - ihan yybersöpö :)
VastaaPoistaEpäjärjestelmällisen naisen pelastus on järjestelmällinen mieheke! Onnittelut. Ja Vimma on ihana :)
VastaaPoistaVoi kun itselläki olis kaveri, jonka vois kutsua kotiin neulomaan =) mut eihän ne koskaa mua kiellä, mut olis silti kiva kilkutella toisen kanssa..
VastaaPoistaTuleepas kivaa painojälkeä! Ihana kisuli lasikupissa :)
VastaaPoistaVoi sitä lasipurkkikissaa :-D
VastaaPoistaIhana kuvio tuossa painojutussa!
Ihanaa painojälkeä....ja ihku kissa lasikipossa ;-)
VastaaPoistamun tarttis kans järjestellä mun helmet jotenkin..ne on kaikki sekaisin yhdessä rasiassa..mutta se ois kyllä aika homma...
VastaaPoistaOn kyl kivaa jos voi jakaa neuleharrastuksen jonkun kanssa ihan tosielämässä. Langoista ja neulomisesta on kiva rupatella :) Söpö kisu <3
VastaaPoista