Peittoja ja huivi

Moi! Hähää, luulittepas että olen kadonnut. En ole. Kesäisin tulee neulottua hyvin vähän, mutta jotain pientä ja isoakin on valmistunut. Oranssisävyinen peitto on valmistunut jo aiemmin, ei ole vaan tullut kuvattua.

Molemmat peitot on virkattu jämälangoista. Yksi kerros on voitu virkata ohuenohuella puuvillalla ja seuraava valtavan paksulla villalangalla. Kaikki sovussa keskenään. Lempipeitto.

Sinisävyinen on edeltäjäänsä huomattavasti...reikäisempi? Ilmavampi? Venyvämpi? Jämälangoista myös syntynyt, samalla periaatteella kuin edellinenkin. Molemmat peitot on aika isoja, sanotaan arviolta että puolet parisängystä peittyy leveyssuuntaan. Peittoja käytetään sohvalla köllimiseen.

Uusimpana tuotoksena on keltainen kolmiohuivi. Ilman ohjetta, niskasta aloitettuna. Lähinnä ainaoikeaa, muutamia kohtia sileällä neuleella ja vähän langankiertojakin. Reunus virkattu. Lankana itsevärjätty huivilanka minkä speksejä en muista millään. Seacellia? Veikkaisin. Yksi kerä hommattu testivärjäykseen joskus aikoinaan. Huivin ajattelin vielä kastella ja venytellä ja vanutella, katsoa mitä sitten tapahtuisi.

Vimma ja kirjat

Well, hello there!
Hiljaiseloa? Voi kyllä. Tämä on vaan muistutus että olen hengissä.



Hengissä, kirjakasojen keskellä.



Hei taas.

Random marraskuu

Hei taas!
Ihmeellistä tää blogijumitus. Kamalasti olisi neuleita kuvattavana, mutta kun ei ole saanut aikaiseksi kuvata niin ei muka voi sitten blogatakaan laisinkaan!

Ihmeellinen ajatusmaailma, yritetään rikkoa moinen tapa. Randomeita kuvia kameran kätköistä esille siis.




Romuja ja keskeneräisyyksiä työpöydältä.



Tarra kylppärin ovessa.
edit: Tarra on ostettu täältä, voin lämpimästi suositella!




Pikkujoulukoru! Virkattua cotton viscosea ja hajonneista vanhoista koruista erilaisia hiluja. Muistuttaa myös joulukuusenkoristetta...





Hurrrrrja meksikolaistyyppinen naamari.

Lokakuu

Tere!
Kummempaa asiaa ei taaskaan ole, mutta päivitetään nyt ihan vaan siksi että voin!
Syksy on kivoin vuodenaika kaikista, lokakuu lempikuukausi. Neuleflow on palannut, mitään ei tosin ole vielä valmistunut. Uusia neuleita hyppää puikoille jatkuvasti ja kivaa on.



Lanka, se vasta kivaa onkin! Kuvassa Markkalankoja odottamassa vyyhteämistä ja kuvaamista ja sitten myymistä.



Tämä peitto olisi aivan ihana syysilloissa. Virkattuja paloja on todella paljon, mutta vain osa niistä on ommeltu yhteen. Maailman tylsintä ja tyhmintä hommaa! Seuraavalla kerralla teen toisin.

Kuten viime postauksessakin mainitsin, olen yrittänyt vähitellen rempata uutta vuokrakotia. Pahin kohta on edessä... isompi kylpyhuone. Kuvassa todistusaineistoa kamaluudesta.



Täytyy sanoa että tässä kuvassa kaikki näyttää jopa paremmalta kuin oikeasti. Mintunvihreät seinät yhdistettynä vaaleanpunaisiin kaakeleihin. Järkyttävä peilikaappi ei näy kokonaisuudessaan, mutta se on päällystetty marmorikuvioisella muovilla. Miksi, oi miksi? Peilikaapille saattaa käydä vahinko (vahinko sisältänee lekan) mutta kaakeleita en voi vaihtaa enkä niitä ala maalaamaankaan. Mintunvihreästä on päästävä eroon, palaan asiaan kun keksin jotain järkevää.

Inhorealismista...inhorealismiin. Kamerasta löytyi kuva myös mun neulenurkkauksesta. Ilman siivouksia tai lavastuksia. Sori äiti.



Pakolliset kissakuvat!



Vimma on nätti.



Solmu on riiviö.