Tyhmä blogger ei haluu antaa mun lisätä kuvia.
No, ehkä ette menetä mitään. Ei oo paljoa näytettävää.
Oon lähinnä purkanut keskeneräisiä töitä.
Esim. viron liukuvärjätystä aloitettu fifi. Pitsineulepiperrykset ei tunnu olevan mun juttu, ei sitten millään. Mun keskittymiskyky on ameeban luokkaa (tiedä sitten ameebojen keskittymisestä, leikitään nyt että se on surkea...).
Fifi on vielä ihan simppeli, mitä mulle kävis vaikeampien kaavioiden kanssa? Ei tuu kesää. Ei ees syksyä, talvea eikä kevättä.
Yhden tyynyliinan oon saanut valmiiksi. "Wohoo...". Pelkkää sileää neulettä pyöröpuikoilla karusellista.
Ja olisin laittanut kuvan tuikkulyhdystä mikä oli heitetty roskiksen viereen ulkona.
Ja kamerakin vetää viimeisiään.
Valivali!
Ja kaikenlisäksi, veljen tyttären koulussa on täitä. Ja nyt mä heiluttelen vainoharhaisena mun rastatakkupäätä. Mitä jos ne iskee tähän!
Voi että mikä päivä. Nyt auttaa varmaan vaan suklaakakku...
edit, nyt toimii ne kuvatki sitten.
Kiva tuikkukupponen.
Räjähtänyt tyynynpäällinen.
Rankkaa, varsinkin ne täit, uhhuh...
VastaaPoistaPitsinäperryksistä suosittelisin ehdottomasti Shetland Triangle Shawlia (ohje Wrap Style -kirjassa) ekaksi; tosi helppo mallikuvio, jonka oppii nopeasti ulkoa ja vaikka sekaantuiskin kaaviossa niin silmällä näkee neuleestakin, missä kohtaa on menossa. Ja lopputulos on kaunis, ainakin mun mielestä.
Täit on ällöjä, onneksi meidän perhe on välttynyt sellaisilta inhoilta. Yksi tuttu rastapää sai täitä tyttönsä päiväkodista. Lähti koko komea tukka, sitä itkettiin yhdessä.
VastaaPoistaSilmät rävähti auki myötätunnosta kun luin noista inhoista kutittajista.
VastaaPoistaJOS, niin eikös ne lähe pakastamallakin? Mietin tässä vain että rastathan voisi leikata siististi ja pakastaa siihen kun tukka on kasvanu niin että sais sitten ommeltua.
(toivottavasti ei tarttee kokeilla käytännössä) :)
Ja niin, jos tuosta Shetland Trianglesta innostuit ja ohjetta kaipaat, heitäpä meilillä ;)