Tallinnasta.

Jan Eatonilta pari kirjaa. Virkkausohjeet 200 tilkkuun, osottautunut jo erittäin käteväksi kirjaksi. Funky Chunkyssa on muutama perusneulemalli, lapaset…laukku…huivi jne. Ja sitten eri tapoja millä ne on koristeltu.

Sitten Punk Knits ja Sticka. Punk Knits on lähinnä vaan inspiraatiota antava. En ihan noin punk ole enää, joten ei kovin montaa ihan suoraan kirjasta toteutettavaa ideaa ole. Vähän…tekopyhän ja väkisin väännetyn oloinen? Mutta vähän vaan, ihan ok kuitenkin. Sticka on ihana kirja, täynnä herkkulankoja ja kivoja ohjeita. Ruotsi ei tosin ole mun vahvin puoli, mutta hädän tullessa olen onneksi löytänyt ja tulostanut hyvän neulesanaston.

Ja sitten Tallinnan tuliaisiin! Lankaa tuli ostettua melko naurettava määrä, mutta se olikin yksi reissun syistä tuo langanosto. Joten tavoite tuli ainakin täytettyä. Oltiin Tallinnassa poikaystävän kanssa neljä päivää, joten metsästykseen oli aikaa. Olen käynyt Tallinnassa viimeksi joskus kymmenen vuotta sitten, enkä muista reissusta mitään. Joten, ihan ummikkona lähdin suunnistamaan. Tai en TÄYSIN ummikkona, olin eri blogeista etsinyt paljon infoa lankakaupoista, joten hyvin löytyi lankakaupat.
Filatin löysin vahingossa, vaikka olinkin sen karttaan merkinnytkin. Filati oli ensimmäinen varsinainen lankakauppa missä Tallinnassa kävin, lukuun ottamatta jotain pientä krääsämyymälää mistä ostin hahtuvaa. Virolaisten tyylitaju (näin karkeasti yleistettynä) näkyy myös langoissa. Tosi paljon efektilankoja, tekokuituja, neonvärejä, hapsuja, töyhtöjä, palloja…Eli juuri niitä juttuja mitkä ei yleensä ihan valtavasti mua langoissa kiinnosta. Mutta löytyi sieltä muutakin onneksi. Puikkoja en ostanut kuin yhdet, pitkät bambut, mikä vähän harmittaa. Oon haaveillu bambusukkapuikoista jo ikuisuuden ja nyt päästin loistavan tilaisuuden päästä karkuun.
Tämä entry ei sitä ehkä kovin hyvin paljasta, mutta oon melko pihi neuletavaroihin liittyen. Vaikka ostan lankaa paljon, en silti osta kovin kalliita lankoja. Enkä raaski panostaa kymmenen euron sukkapuikkoihin.
Mellakat oli jättäneet jälkensä, ja monet ikkunat oli laudoitettu. Lankoja löytyi krääsämyymälöistä yllättävän vähän. Esim. maalilankaa ei löytynyt yhdestäkään kaupasta, liisua vain yhdestä. Hahtuvaa löysin Sadamarketin lisäksi yhdesta myymälästä. Taisi jossain käsityömyymälässä vielä olla pari harmaata hahtuvarullaa. Sadamarketin kamaluudesta onneksi löytyi lankakauppa, missä oli himoitsemiani liukuvärjättyjä lankoja. Kuvia kehiin siis!

Ne metsästetyt liukuvärjätyt. Otin vaan neljää väriä. Sateenkaari, punavioletti, vihreä ja ruskan sävyjä. Vyyhdit on aika isoja, ja niitä on toki enemmänkin kuin mitä kuva näyttää. Niin kuin kaikkia muitakin lankoja, mutta kuvaan mahtui aina vaan yksi kerä joka laatua.

Random saalista. Tuo värikäs pikku kerä tuon Liisun vieressä on jotain akryylihirvitystä missä on hilettä! Veljen ekaluokkalainen tyttö saa jotain kivaa siitä langasta tehtynä. Ei todellakaan mun tyylistä lankaa, mutta ”on niin halpaa että on pakko ostaa”-periaatteella tuli mentyä…

Lisää saalista.

Hahtuvaa ja huovutusvillaa. Villat jäi vähän harmittamaan, miksi ostin vain nuo kolme pötkylää? Hahtuvien väreissäkin oli melkein ylitarjontaa, joten valitseminen oli huippuvaikeaa. Ja ostin niitä eri päivinä, joten ei ollut enää mitään muistikuvaa että mitä väriä hotellihuoneen kasseissa jo on.

Lopussa kuva koko Tallinnan lankasaaliista. Ei mahtuneet edes tuohon iiisoon koriin. Alkaa tulla tämä perusongelma. Mihin nämä kaikki langat laitetaan?